Miten ripsikuidut valmistetaan?

Ripsikuitujen valmistus on jännittävä ja monivaiheinen projekti.
Lähtiessämme oman tuotesarjamme valmistuttajaksi, kahlasimme läpi satoja näytteitä ja materiaalivaihtoehtoja. Valmistutamme ripsituotteemme valmistajalla, joka hygienian ja jatkuvan laaduntarkkailun lisäksi on lupautunut valmistamaan kuidut eettiset näkökohdat huomioiden.

Miten ripsikuitumme valmistetaan?

1.Ensin pohjamateriaali, PBT-materiaalista oleva nauha saapuu valmistajalle valmiiksi värjättynä halutulla sävyllä. Valikoimamme materiaali on erittäin pehmeää ja joustavaa materiaalia, jonka koulutuksissamme eri kuitumateriaalivaihtoehtoja tunnustelleet tietävätkin.

Peruskuitu on mustan värinen, mutta värjäysprosessista johtuen mustat kuidut voivat taittaa siniseen, vihreään, tai jopa punaiseen. Värisävyn eron voi huomata kuitujen kärjestä erityisesti auringonvalon osuessa niihin. Koska kuitumateriaali on aivan vaaleaa alunperin, saamme nauttia myös väriripsistä, joita löytyy sateenkaaren kaikissa väreissä!

2. Nauhat laitetaan riveihin, mitataan, ja leikataan oikean pituiseksi.

3.Niille tehdään metallirullilla haluttu kaarevuus, sekä siirretään rullat lämpökäsittelyyn. Meidän kuiduillamme on käytetty kaksinkertaista lämpökäsittelyä, joka takaa sen että kuitu ei suoristu käytössä.

4.Tämän jälkeen nauhat puretaan ja viimeistellään kaarevuus, ja tarkalla pinsettityöskentelyllä liimataan valmiit ripsirivit paikalleen etikettipohjaan.

5. Viimeisenä vaiheena valmis etikettipohja siirretään ripsirasiaan, ja ripsirasia saa omat merkintänsä sekä suojapussin. Kaikki tehdään käsin, joten ripsienpidennykset ovat siis alusta loppuun millintarkkaa käsityötä!

Ripsiliima + hiusvärien hapetteet

Työskenteletkö kampaamossa ripsientekijänä?
Oletko huomannut, että mikäli samassa tilassa samaan aikaan värjätään hiuksia, joudut vaihtamaan liimatippaa tiuhemmin kuin normaalisti?

Törmäsin kampaamossa työskennellessäni joidenkin ripsiliimojen kanssa kiusalliseen ongelmaan: kampaajan värjätessä asiakkaansa hiuksia, noin puolivälissä värjäysprosessia ripsiliimani alustalla haihtui ilmaan nopeasti jättäen jäljelle vain kiteitä. Reaktio oli nopea ja voimakas. Reaktio ei tapahtunut kuitenkaan kaikkien ripsiliimojen kanssa työskennellessä, joka herätti ihmetystä lisää. Kampaajan työpiste oli sijoitettu ripsipisteestä noin 3:n metrin päähän ilman väliseiniä, jolloin kemikaalit sekoittuivat keskenään huoneilmassa.

Kaksi eri ripsiliimaa reagoi voimakkaasti hiustenvärjäyksen yhteydessä.

Mitä mahtoi tapahtua?

Kysyimme asiaa kemistiltä, joka perehtyi ripsiliimojemme ainesosiin. Vastauksen saimme eri ripsiliimojen käyttäytymisestä hiustenvärjäyksen aikaan erikoistyöhygieenikolta joka vastasi näin:

Syy piilee siis ripsiliimassa käytetyssä hapettumisenestoaineessa. Kaikki ripsiliimat eivät reagoi, sillä niissä on käytetty eri hapettumisenestoainetta. Näin ollen valitessasi ripsiliimaa, kiinnitäthän huomiota kaikkiin siinä käytettyihin ainesosiin.

Reaktio ei välttämättä ole yhtä voimakas kaikkialla esimerkiksi ilmankosteudesta taikka tilan ilmanvaihtojärjestelmästä johtuen: toisella ripsiliima voi haihtua nopeasti, toinen taas joutuu ainoastaan vaihtamaan liimatippaa useammin kun liima alkaa paksuuntua ennenaikaisesti.

Koska yksi meidän ripsiliimoistamme sisältää toista edellämainittua hapettumisenestoainetta, emme suosittele sitä kampaamokäyttöön näiden reaktioiden välttämiseksi, mikäli työpistettä ei ole esimerkiksi erotettu väliseinin tai käytössä ole omaa hoitohuonetta. Vaihtoehtoja on paljon, joten jokaiselle ja jokaiseen työympäristöön löytyy hyvin toimiva ja sinne soveltuva liima.

Turvallista työskentelyä!

Mitä ripsiliimat ovat ja miten ne toimivat?

Mitä ripsiliimat ovat ja miten ne toimivat?

Ripsiliimat ovat yksikomponenttisia, akryylipohjaisia liimoja, jotka kovettuvat kosteuden vaikutuksesta. Ne eivät siis varsinaisesti kuivu, vaan itseasiassa kovettuvat muotoonsa. Kosteutta ripsiliima voi saada silmän pinnalta tai ilmasta. Vesi neutraloi happaman stabilontiaineen ripsiliimassa, jolloin tapahtuu nopea polymeroituminen eli ripsiliima kovettuu muotoonsa. Polymeerin muodostuminen on sitä nopeampaa, mitä enemmän ympäristössä on kosteutta.

Liiman sideaine on yleensä polymeeri. Se on suuri ketjumainen molekyyli, joka on rakentunut pienemmistä molekyyleistä eli monomeereista. Kun ripsiliiman kantoaine haihtuu, polymeerit pääsevät takertumaan toisiinsa ja liimattavaan materiaaliin. Polymerisoitumisen onnistumiseen tarvitaan aina polymeerin lisäksi jokin reaktiivinen monomeeri, katalyytti sekä lämpöenergiaa.

Ihon PH vaikuttaa myös ripsiliiman toimintaan, sillä happamilla pinnoilla ripsiliiman kovettumista ei välttämättä tapahdu tai se on erittäin hidasta. Paksujen liimakerroksn kovettuminen ilmankosteuden vaikutuksesta on usein erittäin hidasta. Hidas kovettuminen voi johtaa valkoisen "härmän" muodostumiseen liimasauman läheisyyteen. Tämä haitta johtuu ripsiliiman erittäin kevyiden aineosien eli monomeerien haihtumisesta liimasauman ulkopuolelle ja polymeroitumisesta joutuessaan kosketuksiin materiaalin pinnan kosteuden kanssa. Kyseisen ilmiön vaikutusta voidaan vähentää riittävällä kohdeilmanpoistolla, rajoittamalla liimasaumaan annosteltavan liiman määrää tai käyttämällä liimalaatuja, jotka on valmistettu varta vasten vähemmän haihtuvista aineosista. Salon Volume tarjoaa kyseisiä vähemmän haihtuvia ripsiliimalaatuja.

Jokaisessa ripsiliimassa on siis taatusti enemmän kuin yksi tai kaksi ainesosaa, joten on erittäin tärkeää että tunnet käyttämästäsi ripsiliimasta sen koko sisällön.

Koulutuksissamme perehdytään ripsiliimojen ainesosiin ja niiden merkitykseen tarkemmin. 

Klassisten ripsienpidennysten ja volyymiripsien erot

Mitä eroa on klassisilla ripsienpidennyksillä ja volyymiripsillä?

Klassiset ripsienpidennykset tehdään liimaamalla yksi ripsikuitu yhteen omaan ripseen. Ripsikuidun halkaisija on yleensä 0.15-0.20mm. 

Volyymiripset tehdään luomalla ohuista ripsikuiduista viuhka, joka asennetaan yhteen omaan ripseen. Volyymeissä kuidun halkaisija yleensä 0.05mm-0.07mm ja kuitujen määrää per viuhka voi säädellä sen mukaan kuinka luonnolliset tai näyttävät haluaa. Yhdessä viuhkassa voi olla 2-10kuitua. Tämän vuoksi niitä kutsutaan usein kuvaavasti 3D,4D,5D.. -ripsiksi, numero D:n edessä kertoo kuitujen määrän viuhkassa.

vasemmalla klassisia ripsikuituja 0.18mm paksuudella & oikealla volyymiviuhkoja 0.07mm paksuudella 4-5D:nä

Kuvasta voit huomata, että kun ripsirivistä yksi klassinen ripsi tippuu, jää siihen näkyvä kolo. Volyymiripsissä taas yhden viuhkan putoamista ripsirivistä ei välttämättä edes huomaa, jos viuhkat avautuvat kauniisti leveäksi. Vaikka liimaus olisi sama, voi tämän vuoksi volyymiripset mahdollisesti huollattaa hieman harvemmin sillä selkeitä koloja ei synny niin helposti.

kauniit klassiset

 Kummat ovat sinun suosikkisi?

valloittavat volyymit

Kristan haastattelu

Kouluttajaamme Kristaa haastateltiin alan ongelmista sekä siitä, mitä muutoksia alalle suotaisiin.

Lue haastattelu linkistä!

 http://www.kauneusjaterveys.fi/kauneus-tyyli/meikki/krista-28-ripsiliima-laukaisi-astman

Erilaiset asennustavat ripsienpidennysten toteuttamiseen

Ripsikuituja voidaan onnistuneesti asentaa monella eri tavalla. Asennustapa on aina liimakohtainen.

Ripsikoulutuksessa opitaan aina tuotekohtaisesti parhain tapa työskennellä. Tämän takia alalla yleisesti opetetaan keskenään erilaisia tapoja asennukseen sekä kaikkiin työvaiheisiin. (Asennustapaan vaikuttaa olennaisesti myös ripsiliiman annostelutavat, joita niitäkin on useita erilaisia.)

Keskenään hieman erilaisia yleisimpiä asennustapoja ovat:
1.nuolaisu
2.maalaminen
3.kitkaaminen
4.liu'uttaminen
5.suoriltaan asentaminen
6.kiertäminen/kietominen

Jokaisessa tekniikassa on omat hyvät sekä huonot puolensa: Taitamaton tekijä saattaa kitkaamisella "nipistellä" asiakasta laiton aikana, tai pahimmassa tapauksessa oma ripsi voi kokonaan repeytyä irti. Maalaminen menee helposti haaveiluksi, jolloin liimakerrokset ehtivät kovettua eikä siksi lopullinen sidos ole kestävä, liu'uttaminen saattaa viedä tyviosalta kaiken liiman, suoriltaan asentaminen taas saattaa jättää liimapallon tyveen. Nuolaisu saattaa jättää liimasidoksen heikoksi ohuilla kuiduilla, kiertäminen on muuten vaan hankalaa. Jokaisella tavalla voidaan kuitenkin onnistuneesti toteuttaa kauniit ja kestävät ripsienpidennykset!

-Mitä nopeampi liima, sitä vähemmän asennukseen on aikaa. Ripsiliimoilla, joiden asettumisaika on 3-5 sekuntia, ehtii halutessaan maalata, 1-2 sekunnin liimoilla ei. Liiman viskositeetti vaikuttaa myös asennustapaan: mitä ohuempaa liima on koostumukseltaan, sitä paremman lopputuloksen saa vain kevyellä painamisella. Entä mitä tapahtuu, jos näin toimii paksummalla liimalla? Paksumpi liima voi levittämättä jättää tyveen näkyvän liimapallon, joka voi tukkia ripsirajaa ja estää siten vauvaripsien kasvun täyteen mittaansa. Paksumpaa liimaa työstetään siis mieluummin joko maalamalla tai kitkaamalla, sekä myös liu'uttamalla.

Pysyvyyden kannalta olennaisin osa on ripsien tyviosa, eli viimeinen milli. Tyven ollessa irti omasta ripsestä se saattaa aiheuttaa asiakkaalle pistävää tunnetta silmää räpytellessä, jolloin ripset liikkuvat ja tällöin kuidun tyvi tökkii luomeen. Pistävää tunnetta saattaa myös aiheuttaa jos omia ripsiä on eksynyt useampi yhteen kuituun liimattuna. Mikäli ripsi on liimattu pitkältä matkalta, se saattaa pysyä mukana pidempään mutta tuntuu epämiellyttävältä.

Omien ripsien erottelu on kaiken A ja O. Tähän täytyy käyttää aikaa juuri niin paljon kuin siihen tarvitsee. Jotta kuidun voisi asentaa, on oltava yksi oma ripsi eroteltuna, johon sen aikoo asentaa. Mikäli poimit kuidun ja kastat sen liimaan, ja vielä tässä vaiheessa erottelet, saattaa kuituun annosteltu liima jo kovettua eivätkä ripset pysy asiakkaalla, sillä liima lähtee polymerisoitumaan heti huoneilmassa olevan kosteuden vaikutuksesta.

Käsien asento vaihtuu sulavasti sen mukaan mihin kohtaan ripsikuituja aiotaan asentaa.

Lopputuloksen kannalta tärkeää on huomioida, että ripset asennetaan kauniisti ja suoraan. Mikäli ripsi asennetaan vinoon, myös oma ripsi lähtee kasvamaan vinoon. Jos asiakkaan omat ripset kasvavat vinoon, niitä voi koittaa suoristaa kiertämistekniikalla. Ulkonurkassa erityisen tärkeä on huomioida etteivät ripset niin sanotusti vietä ulkosyrjää kohti. Ripsien kasvusuuntaa voi siis koittaa oikaista asentamalla ripsikuidut kiertäen oman ripsen ympärille.

RIPSIKUITUJEN VALINTA silmien muodon ja rakenteen mukaan

Onnistuneet ripsienpidennykset alkavat siitä, että hahmotetaan ne piirteet joita halutaan joko häivyttää tai korostaa asiakkaan kasvoissa. Ripsillä voidaan luoda samankaltaisia vaikutelmia kuin meikkaamalla.

Kuituvalinnoissa huomioidaan siis sekä silmän fyysinen muoto (ovaali, pyöreä, manteli) sekä rakenteellinen muoto. Silmät voivat olla toisella syvällä, toisella ulkonevat, jollakulla on raskas yläluomi, toisella taas ei. Kullekkin löytyy se paras vaihtoehto. Rakenteessa huomioitavaa ja perusopit muotoiluun:

· Pieniä silmiä saadaan näyttämään suuremmilta sijoittamalla pisimmät ripsit silmien keskikohtaan. Tämä tyyli saa silmät näyttämään avonaisemmilta ja pyöreämmiltä. (Esim: 8,9,10,11,10,9,8)

· Kaukana toisistaan olevia silmiä saadaan lähemmäksi sijoittamalla pisimmät ripset keskikohdan ja ulkonurkan välille. (Esim: 8,9,10,11,11,10,9)

· Lähellä toisiaan olevat silmät saa näyttämään etäämmältä sijoittamalla pisimmät ripset ulkonurkkiin. (Esim: 8,8,9,9,10,11,11)

Kissamaiset silmät voivat helposti mennä pieleen, jos tekijä ei osaa määritellä silmän muotoa ja tarkastella oikeita kohtia asiakkaan kasvoista joista huomaa, mihin pisimmät ripset kannattaa sijoittaa. Kissamaisesta lookista eli pisimmät ripset ulkonurkissa voivat tehdä todella raskaan ja surullisen ja väsyneen ilmeen kantajalleen.

Tässä esimerkkinä sama silmä, eri muotoilu:

...Melkoinen ero, eikö?

Pituuksien sijoittelu ei ole ainut vaihtoehto erilaisten efektien luomiseen. Myös kaarevuuksien ja paksuuksien sekoittamisella saadaan erilaisia tyylejä aikaiseksi. Vain mielikuvitus on rajana!

Erilaisia liimatyyppejä

Liimoja on olemassa eri käyttötarkoituksiin.

Oikeanlainen liima löytyy niin askarteluun, akvaarion liimaamiseen, kuin ripsienpidennysten liimaamiseenkin. Ne soveltuvat ominaisuuksiensa vuoksi juuri suunniteltuun käyttötarkoitukseensa, mutta eivät välttämättä muualle. Puuliima ei esimerkiksi liimaa muovia, eikä askarteluliimalla saada kestäviä ripsienpidennyksiä aikaiseksi.

Tässä muutama esimerkki erilaisista liimoista.

Kudosliimoja on markkinoilla kahta eri päätyyppiä: fibriiniliimoja ja syanoakrylaattiliimoja. Syanoakrylaatit ovat synteettisiä liimoja, jotka polymerisoituvat yleensä nopeasti. Lääketieteelliseen käyttöön kudosliimoiksi suunniteltujen steriilien syanoakrylaattiliimojen haittapuolena on kuitenkin niistä mahdollisesti aiheutuva paikallinen tulehdusreaktio ja mahdollinen vierasesinereaktio. Syanoakrylaattiliimoja käytetään kertaluontoisesti haavojen paikkaamiseen silloin, kun haavaa ei ole järkevää hoitaa tikeillä.

Pikaliimat sisältävät täyteaineita, hidastimia, hapettumisenestoaineita, pinta-aktiivisia aineita jne, eli kemikaaleja ja aineita, joita lääketieteelliseen käyttöön nimenomaan kudosliimaksi tarkoitettu syanoakrylaattiliima ei sisällä, joten kyseessä ei ole täysin sama aine, eikä siis yhtä "terveellinen".

Fibriiniliimat eivät ole varsinaisia liimoja, vaan ne muodostuvat kahdesta komponentista, joista toinen sisältää trombiinia ja aprotiniinia (antifibrinolyyttinen osa) ja toinen fibrinogeenia ja tekijä XIII:a. Koska vierasesinereaktiota ei synny, haavan paranemisprosessi etenee yleensä normaalisti.

Muoviliima sisältää voimakasta liuotinta, joka pehmentää aivojen sideainetta, ja saattaa sen vuoksi aiheuttaa humaltumisen tunnetta, miksi sitä jotkut käyttävät imppaustarkoituksessa. Tämä johtaa aivokuoren nopean ajatelualueen äkilliseen katoamiseen, ja muistialue vaurioituu pidemmällä imppaamisella.

Ripsiliimat ovat syanoakrylaattipohjaisia pikaliimoja. Koska kaikki syanoakrylaatit ovat herkistäviä, ei yksikään ripsiliima voi olla allergiavapaa.

Katsothan huolellisesti kaikki ainesosat joita ripsiliimassa on.

Miksi piilolinssejä ei saa käyttää ripsienlaiton aikana?

Monia on askarruttanut saako piilolinssejä käyttää ripsienlaiton aikana.
Oma suosituksemme on, että piilolinssejä ei tule käyttää tällöin.

Piilolinssejä valmistetaan usein joko PMMA, PAA, tai RGP muoveista. On erittäin pieni ja teoreettinen mahdollisuus, että runsaat höyryt voisivat sulattaa nämä muovilinssit sidekalvoon kiinni. Tämä on käytännössä kuitenkin mahdotonta, mikäli ripsienpidennykset toteuttaa ammattilainen, eli tästä ei nyt kuitenkaan ole kyse. Mistä sitten...?

Ripsiliimojen pääaine eli syanoakrylaatti reagoi veden kanssa kosketuksiin päästessään ja polymerisoituu nopeasti. Silmien sidekalvojen pinnalla on runsaasti vettä, joten jos ripsiliimaa esimerkiksi tapaturmaisesti valuisi silmään, niin se sitoutuisi silmän valkuaisen proteiineihin. Tosin se myös yleensä liukenisi yleensä noin yhden - kolmen vuorokauden välillä sieltä pois. Teoreettisesti se voisi siis liimata piilolinssin sidekalvoon kiinni. Tätä irrottaessa kirurgisesti silmän pinnalle tulisi haavauma.

Mikäli nestemuotoista taikka höyrystynyttä syanoakrylaattia pääsisi asiakkaan silmiin, joka sattuisikin saamaan herkistymisoireena allergisen sidekalvotulehduksen, voisi käydä näin:

Sidekalvotulehdus voi turvottaa runsaasti sidekalvoja (käytetään nimeä kemoosi) ja piilolinssin kaivaminen tämän turvonneen sidekalvon alta erittäin vaikea prosessi.


Tulethan ripsiajalle siis ilman piilolinssejä.





Ps.
Piilolinssejä käyttävillä asiakkailla on joidenkin tutkimusten mukaan ollut enemmän ärsytysoireita sekä allergisia reaktioita ripsienpidennyksistä, kuin niillä jotka eivät käytä piilolinssejä.
Piilolinssikontrollien yhteydessä onkin tärkeää kirjata perusteellisesti silmän terveydessä mahdollisesti tapahtuneet pienetkin muutokset. Ripsienpidennysten käyttö on käytävä ilmi myös piilolinssikortista. Tämän avulla optikko voi seurata, ovatko silmien terveydessä tapahtuneet muutokset mahdollista yhdistää ripsienpidennysten käyttöön. Oireita aiheuttavia tekijöitä karsittaessa esimerkiksi kroonisen silmätulehduksen yhteydessä tämä saattaa olla ratkaiseva huomio.

Rakas asiakas, mitä tehdä ENNEN ripsienpidennyksiä?

Ohjeet ripsienlaittoon valmistautumiseen!

Olet jo tehnyt suuren taustatyön katselemalla tekijäsi työnäytekuvia, kuunnellen muiden suosituksia, kenties katselet vielä muiden ripsiä ja mietit millaiset haluat.

Kun menet ripsiajalle, kerro tekijälle millaiset ripset haluaisit. Kuvaile mahdollisimman tarkasti, sillä toisen "melko luonnollinen" voi olla toisen näyttävä, ja toisin päin. Kerro, haetko mieluummin pituutta vaiko tuuheutta, haluatko kaarevuutta vaiko mieluummin loivemmat, saako pituutta lisätä runsaasti vaiko vain siten että näyttäisi kuin olisi vain ripsiväriä..
kerro myös tuleeko ripset jatkuvaan käyttöön helpottamaan arkiaamuja, vaiko kertaluontoisesti johonkin juhlatilaisuuteen. Näin tekijäsi voi parhaiten suunnitella ja toteuttaa juuri Sinulle sopivat ripsienpidennykset.

Ennen ripsiaikaasi välttele muutamaa päivää aiemmin öljypitoisten tuotteiden käyttöä puhdistustuotteissa sekä rasvoissa silmänympärysiholla. Näitä joudut välttämään myös aina ripsienpidennysten käytön aikana. Myös vahvoja rajauksia on syytä välttää, sillä usein juuri ne jättävät tyypillisimmin jäämiä luomenreunaan juuri ripsien tyveen, josta itse et niitä helposti huomaa, mutta ylhäältä päin tekijäsi saattaa huomata.

Ripsiajalle on erittäin tärkeää saapua aina puhtain ripsin. Kaikenlainen lika, rasva, ja meikin jäämät heikentävät liimasidosta. Tämä on tärkein asia koko prosessissa. Sopiva aikaväli pestä kasvot öljyttömällä puhdistustuotteella ennen laittoa on 60-30min välillä. Näin ripsesi ovat varmasti puhtaat sekä riittävän kuivat ripsiliiman toimimisen kannalta. (Oma luonnollinen ripsi sisältää aina jonkinverran kosteutta. Ripsiliima ei pelkää kosteutta, vaan kaikkia edellämainittuja.) Huomioi, että pelkkä vesi ei ole riittävä puhdistukseen, vaan ripsille tarvitaan öljytön puhdistustuote. Rasvaisia astioitakaan ei tiskata pelkällä vedellä.  Puhdistustuotteen ollessa vaahtomainen tai geelimäinen, saa sen helpoiten levittymään myös aivan ripsirajaan.

Ripsivärin käyttö ennen ripsienlaittoa voi vaikuttaa pysyvyyteen radikaalisti, sillä ripsivärien sisältämät vahat jäävät herkästi ripsen pintaan eivätkä päästä liimaa ripsen ensimmäisestä suomukerroksesta eteenpäin, joka tarkoittaa, että ripsi jää pintakiinnitykselle eikä muodostunut liimasauma ole kestävä. Suositeltua on, että saman päivän aikana ei ripsiväriä olisi käytetty ollenkaan. Jo edellisenä päivänä olisi hyvä vältellä raskaita rajauksia sekä ripsiväriä.

Tekijöillä on yleensä jonkinlainen takuu ripsille. Yleensä se edellyttää sekä ennen- että jälkeen- ohjeiden noudattamista.

Liimahöyryt nähtävillä

Vaikka et liiman höyryä voi konkreettisesti ripsienlaiton aikana nähdä, ei se tarkoita etteikö sitä olisi. Liimasta vapautuu koko ajan ärsyttäviä ja allergisoivia höyryjä.

Tässä havainnollistava kuva liimahöyryistä:

Liimapussi parin tunnin päästä

Liimat 24h kuluttua

Päivän aikana käytetyt liimasormukset on laitettu kirkkaaseen pussiin, ja muutaman tunnin päästä pussi olikin jo aivan samea. Pussissa näkyvä valkoinen huttu on juuri liiman höyryä. Pussina toimi ripsirasian kirkas pussi.

Voit testata omasta liimastasi höyryt laittamalla liimasormuksen taikka liimatipan suljettuun kirkkaaseen pussiin taikka lasiastiaan (esim.pilttipurkki, suolakurkkupurkki) ja katsoa parin tunnin päästä tai jopa koko kovettumisajan jälkeen, miltä astia näyttää. Huomioithan, että todellisen höyrymäärän saat näkyviin laittaessasi pussiin täysin tuoreet liimatipat. Ripsienlaiton jälkeen pussiin laitettu liimasormus ei todennäköisesti näytä pussissa höyryä juuri lainkaan, sillä liima vapauttaa hyöryjä eniten vasta pullosta otettuna kun se lähtee kovettumaan. Tunnin päästä, eli vaikkapa ripsihuollon aikana liima on vapauttanut itsestään jo suurimman osan.

Psst. Muistathan hävittää liimat ongelmajätteenä, nykyisenä vaarallisena jätteenä. Katso lisätiedot täältä:

http://www.vaarallinenjate.fi/lajittelu_ja_kerayspaikat

Huonosti toteutettujen ripsienpidennysten riskit omille ripsille

Edellisessä julkaisussa puhuttiin ripsien eri kaarevuuksista, pituuksista sekä kuidun paksuudesta. Tässä vaiheessa voimmekin ottaa käsittelyyn sen mitä voi tapahtua, jos oman ripsen mitat jättää huomioimatta ja asentaa liian pitkää/paksua/painavaa kuitua. Muutokset voivat olla väliaikaisia mutta joskus myös valitettavasti pysyviä.

Hyvät uutiset ensin: Oikein toteutetut ripsienpidennykset eivät todistetusti vahingoita omia ripsiä!

Näissä ripsissä oli levännyt oikein toteutetut ripsienpidennykset tauotta marraskuusta 2010 asti.

Kauniit ja pitkät omat ripset tallella!

Sitten huonompiin uutisiin, siihen mitä voi tapahtua, jos ripsien toteutuksessa jokin on pielessä. Näitä kaikkia tai joku näistä haittavaikutuksista voi ilmetä pidennysten käytön jälkeen omissa ripsissä.

Omat ripset
1. Lyhentyvät
2. Harvenevat
3. Katkeilevat
4. Painuvat suoriksi
5. Kasvavat vinoon

Oma ripsi ei jaksa kantaa pidennystä, vaan tippuu ennenaikaisesti pois. Normaalisti oman ripsen kasvukausi olisi n.3kk, mutta jos se tippuu aina uudestaan ja uudestaan ennenaikaisesti pois, voi kasvukausi lyhentyä pysyvästi.

Omien ripsien harvenemista voi aiheuttaa se, jos omia ripsiä eksyy yhteen pidennyskuituun kiinni useampi. Ripsillä on eri kasvuvauhti joten toinen repii toista juurineen päivineen irti. Aina kun oma ripsi lähtee juurineen, on karvatupen pysyvä vaurioituminen riskinä. Tiedämmehän esimerkiksi mitä kulmakarvoille voi tapahtua, jos niitä nyppii innokkaasti hieman liikaa. Eivät kasva ehkä enää ollenkaan. Harventumista voi aiheuttaa myös liian raskaat pidennykset, sillä mikäli ripsi tippuu ennenaikaisesti pois, ei huoltoon tultaessa tilalla olekaan välttämättä vielä täyskasvuista ripseä, taikka sitten aivan alamittaisia ripsiä. Jos kasvuvaiheen puolessa välissä oleva ripsi tippuu ennenaikaisesti pois nyt, tarkoittaa se sitä että siinä kohdassa on kolo seuraavat 1,5kk.

Omat ripset voivat katketa liiman takia. Liiallinen liimamäärä voi murtaa huokoisen ripsen kokonaan, tämä vaara on olemassa erityisesti kovin nestemäisten liimojen kanssa. Ripset voivat myös katketa, mikäli käytössä on ollut joustamattomat kuidut taikka joustamaton liima.

Valitettavan usein pidennyksien jäljiltä omat ripset ovat suoristuneet niiden päällä olevan painon takia.
Tätä voi hieman avittaa sitkeästi harjaamalla ripset ylös ripsivärillä päivittäin, ja pikkuhiljaa ne alkavat taas kaareutua. Ammattilainen osaa asentaa kuidut myös niin, ettei oma ripsi suoristu, esimerkiksi alakautta nostaen.

Oma ripsi lähtee kasvamaan juuri siihen suuntaan, mihin se kuidulla ohjataan. Mikäli kuidut asetellaan vinoon, myös omat ripset alkavat viettää. Taitava tekijä puolestaan osaa oikasta omien viettävien ripsien kasvusuuntaa.

Seuraavissa kuvissa omat ripset ovat kärsineet epäsopivien kuituvalintojen takia. Molemmissa omiin ripsiin nähden on lisätty liikaa pituutta.

Ripsikuitujen eri ominaisuuksia: yleisimmät kaarevuudet ja paksuudet

Onnistuneiden ripsienpidennyksien edellytyksenä on asiakkaan omille ripsille henkilökohtaistetusti valitut, juuri niille sopivat ripsikuidut.

Huomioitavia asioita ovat tällöin silmän rakenteellinen muoto sekä fyysinen koko. Ovatko silmät kaukana toisistaan vai lähellä toisiaan, pienet/suuret/ulkonevat, pyöreät/mantelinmuotoiset ja niin edelleen. Jokaiseen silmänmalliin voidaan luoda ripsienpidennyksillä efektejä ja korostaa taikka häivyttää tiettyjä ominaisuuksia, aivan kuten meikilläkin. Tämä on ripsien muotoilua josta puhutaan toisella kertaa.

Tutustutaan hieman ripsikuitujen ominaisuuksiin eli kaarevuuksiin sekä paksuuksiin.

Klassisia ripsikuituja löytyy eri kaarevuuksilla sekä eri paksuisilla halkaisijoilla. Ripsikuituja löytyy myös eri pituuksilla joista yleisimmin käytetyt ovat 8:sta millimetristä aina 14 millimetriin saakka. Meillä suositellaan mahdollisimman monen eri pituuden käyttöä jotta ripsistä saa mahdollisimman eläväisen näköiset sekä tasaisen ripsilinjan, esim pituudet 8,9,10,11,12. Oman kokemukseni mukaan suosituin pituus suomalaisripselle pisimpänä ripsenä on 11mm tai 12mm.

Takaisin kaarevuuksiin, tässä havainnollistava kuva!

Kaarevuudet eivät kuitenkaan ole samanlaisia kaikilla, sillä kuituvalmistuttajia ja valmistajia löytyy useampia. Jonkun toisen C-kaari saattaa vastata toisen D-kaarta, joten voit pyytää ripsikuidut myös nähtäville ennen ripsienlaittoa, mikäli haluat katsoa kaarevuuksia.

Luonnollisia ripsienpidennyksiä toivovat haluavat ehkä kokeilla loivempaa kaarevuutta tai ohuempaa ripsikuitua. Näyttäviä pidennyksiä taas voidaan luoda paksummilla kuiduilla, joilla lopputulos on intensiivisempi ja "mustempi".

Asiakkaan oma ripsi määrää sen, kuinka paksulla kuidulla pidennykset voidaan toteuttaa, ja kuinka paljon pituutta voidaan lisätä turvallisesti rasittamatta omaa ripseä. Kuidun halkaisija ei koskaan saisi liiemmin ylittää oman ripsen halkaisijaa. Liian paksu kuitu on myös rasite omalle ripselle siinä missä liian pitkäkin.

Omat ripset ovat kaikilla myös kovin eri tavoin kaartuvia, ja siksi myöskään sama kaarevuus ei näytä kaikkien ripsissä samalta. Toisella omat ripset ovat tapuisat ja jopa kiharat ulkonurkista, jollain toisella omat ripset ovat suorat, jollakulla jopa täysin alaspäin kasvavat. Näin ollen esimerkiksi alaspäin kasvaviin ripsiin saa saman verran nostetta D-kaarella, kuin mitä normaalitaipuinen ripsi saa B tai C-kaarella. Kovin alaspäin kasvavaan taikka suoraan omaan ripseen ei välttämättä pystytä asentaan kovin kaarevia kuituja, sillä liimattava pinta-ala jää liian pieneksi oman ripsen ja kuidun välillä, jolloin kuidut eivät tulisi pysymään kunnolla. Klassisten ripsienpidennysten liimaus perustuu 2-3mm liimapinta-alaan, joka tarkoittaa että sen verran oman ripsen ja kuidun tulee osua yhteem tyviosasta, volyymikuidut taas voidaan asentaa vain 1mm liimapinta-alalla, joten niillä voidaan luoda kaarevia pidennyksiä myös suoraripsisille.

Ripsienpidennykset eivät kellään ole täysin samannäköiset. Ystävälläsi saattaa oma ripsi olla paksu, pitkä, ja vahva, ja hänelle voidaan tehdä paksulla 0.20mm kuiduilla pidennykset esimerkiksi pituuksina 9-13mm, mutta silti sinulle parempi valinta voisikin olla 0.15mm kuidut pituuksina 8-11mm. Toiveitasi kysytään ennen ripsienlaittoa ja pyritään nämä toiveet täyttämään, mutta aina ammattimaisesti huomioiden juuri sinun ripsiesi mahdollistama lopputulos. Lopullisen päätöksen käytettävistä ripsikuiduista tekee ammattilainen, joka osaa mitata ja valita sinulle sopivimmat ripsikuidut. Ammattilaisilla on valikoimissaan useampia eri kaarevuuksia sekä paksuuksia.

Ripsiliimojemme säilyvyys

Rakas ripsitaiteilija. Käytäthän tuoretta liimaa?

Lue täältä, miten voit erottaa vanhentuneen liiman.


Eivätkö ripset pysy? Vika ei välttämättä ole suoraan tekijässä ja asennustaidoissa, vaan itse liimassa. Liima ei voi olla vanhaa, koska olen sen vastikään ostanut ja vasta ottanut käyttöön.. Tarua.
Ostohetki taikka avaamishetki ei kerro valitettavasti valmistusajankohdasta, joka on toinen oleellinen tieto.

Meiltä ostetusta liimapullosta näet pullonkaulassa kirjaimista ja numeroista muodostuvan koodin. Tästä kirjain/numeroyhdistelmäkoodista voidaan jäljentää tuotteen valmistusvuosi, kuukausi, sekä valmistuserä!

Ripsiliimamme säilyvät valmistuksesta noin vuoden verran, avattuna noin 3kk. Mitä useammin korkkia avaa, sitä nopeammin liima lähtee vanhentumaan reagoidessaan huoneilman kanssa.

Toisinaan vanhentuminen ilmenee hyvin selkeästi, toisinaan muutosta ei juuri huomaa:

Liima alkaa olla koostumukseltaan hieman paksumpaa, ja asettumisaika omalle ripselle alkaa hidastua. Kuituun jää annostellessa reilumman kokoinen liimahelmi. Ripsikuidut keikkuvat ja pyörivät omalla ripsellä, eivätkä meinaa tarrata kiinni. (Loppuviimein liima on tahmaista ja venyvää.
Tällöin liimaa ei tule missään tapauksessa enää käyttää.)


Aina muutokset eivät kuitenkaan ole näin huomattavia, vaan liima saattaa olla vain hieman paksumpaa koostumukseltaan, mutta asiakkaat reklamoivat, että ripset eivät pysy.

Vanhentuessaan liima saattaa alkaa usein myös haista pistävälle, ja on tällöin erittäin ärsyttävä sekä asiakkaalle että myös tekijälle. Tämä liittyy muihin yhdisteisiin, jota alkaa muodostua liimapullon sisälle ilmankosteuden vaikutuksesta. Kaikki ärsytysoireetkaan eivät siis välttämättä johdu suoraan itse liiman ainesosista, vaan siitä, että tekijällä on ollut käytössään vanhentunut liima.


Meillä suositellaan, että liima vaihdetaan uuteen vähintään 2-3kk välein, vaikka sitä käytettäisiin vain kerran viikossa. Päivittäisessä käytössä hyvä vaihtoväli on n.1kk.

Säilytäthän liiman aina valolta suojattuna, tasaisessa ja viileässä lämpötilassa (ei jääkaapissa kondensoitumisen vuoksi), ja mielellään myös ilmatiivisti. Tällä tavoin säilytettynä liiman tulisi säilyä käyttökelpoisena pitkään.

Suojautuminen ripsiliimoilta

Rakas ripsitaiteilija. Huolestuttaako sinua alati yleistyvät herkistymiset työssämme ärsyttävien kemikaalien parissa?

Kevennä mieltäsi suojautumalla oikein! 😊

Käytä suojahanskoja (suositeltu materiaali esim nitriili) sekä hengityssuojainta (kaasusuodattimilla).
Altistuminen aineille tapahtuu sekä hengitysteitse että myös ihon kautta.


Ripsiliimoilta tulee suojautua kaasut ja höyryt suodattavalla hengityssuojaimella.
(lue: puolinaamari)
Paperimaski/suusuoja ei sisällä mitään höyryjä suodattavaa, vaan se on lähinnä esteettinen suoja, jottei esimerkiksi tekijän hengityksestä kulkeudu mitään asiakkaan kasvoille.

Kuvassa alempana on ruotsalaisen ripsimerkin kouluttajan käytössä oleva suojahuppu, jossa on raitisilmapuhallin. Tämä antaa lähes täydellisen suojan kasvojen iholle, silmille, sekä hengitysteille. Ericalla todettiin työperäinen astma vain 3kk ripsityönsä aloittamisen jälkeen. Tällä hupulla hän pystyy tekemään rakastamaansa työtä. Itse teen tällä hetkellä vastaavalla raitisilmapuhallin+maski -yhdistelmällä töitä. Valitettavasti kuitenkaan täysin 100% suojaa ei tähän työhön ole. Edellä mainituilla suojaimilla päästään kuitenkin hyvin lähelle!

Myös asiakas altistuu liiman höyryille hieman hengitysteitse. Ärsytys/herkistyminen voi tekijällä, kuten myös asiakkaallakin ilmetä hengitystieoireiluna eli flunssan kaltaisilla oireilla laiton jälkeisinä päivinä. Siitepölyallergisten on fiksua pitää ripsistä taukoa allergia-ajan, sillä niille reagoiminen tarkoittaa samalla, että keho on silloin herkempi reagoimaan myös ripsiliimoille. Astmaattikojen kannattaa valita ripsiajaksi mieluummin päivän ensimmäinen, kuin viimeinen aika, jolloin liimahöyryjä ei ole tilassa paljoa. (Ellei tilassa ole koneellista ilmanvaihtojärjestelmää, joka vaihtaa ilmaa tasaisesti koko ajan.)

Sekä asiakas että tekijä voivat saada seuraavia oireita: 
Silmä-ärsytys: Silmien voimakas punoitus, kirvely, kipu, kyynelvuoto, sarveiskalvon samentuma, näköhäiriöt.
Ihokosketus: Ihon punoitus, turvotus, kutina ja ihon kuivuminen.
Hengitys: Yskä, aivastelu, päänsärky, käheys sekä nenä- ja nielukipu.

Ripsiliimojen ainesosat ovat haihtuvia, ja kevyempiä kuin ilma. Tämä tarkoittaa että ne ensin nousevat hieman ylöspäin suoraan tekijää kohti, mutta leijailevat kuitenkin tilassa mihin tahansa. Kesäaikaan voi hyödyntää tuuletinta tai ylimääräistä ilmastointilaitetta kuljettamaan ärsyttäviä höyryjä itsestä ja asiakkaasta poispäin! 

Hengityssuojainvalmistajalta 3M:ltä saatujen suositusten mukaan he suosittelevat mm. alla olevia puolinaamareita ripsiliimojen kanssa työskentelyyn, siksi mekin suosittelemme niitä!

Turvallista ripsitaiteilua!